YHTEYSTIEDOT

CURRICULUM VITAE

KIRJAT

KIRJOITUKSET

HAASTATTELUT

VALTUUSTOALOITTEET

LINKIT

HENKILÖHISTORIA

 MUIDEN MIELESTÄ

LEHDET

PUHEET

KALENTERI

TIETEELLISET ANSIOT

PALAUTE

VALTUUSTOALOITTEET

VIRALLISEN KUTSUTILAISUUDEN JÄRJESTÄMINEN KAUPUNGIN 10-VUOTIAILLE LAPSILLE
VALTUUSTOALOITE 26.1.2009
SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTO
Pdf-tiedosto

SELKOKIELISTÄ VIESTINTÄÄ KAUPUNGIN TOIMINNASTA JA PÄÄTÖKSISTÄ
VALTUUSTOALOITE 16.12.2006
Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous

Osalle suomalaisista yleisesti käytetty kieli on liian vaikeaa. Erilainen tiedottaminen jää ymmärtämättä. Kieleen ja kuvaan sidottu kulttuuri ei tavoita kaikkia. Seurauksena osa ihmisistä syrjäytyy yhteiskunnassa, koska he eivät saa tarvitsemiaan tietoja tai yhteisiä kulttuurielämyksiä. Osalle selkokieli on samanlainen apuväline kuin pyörätuoli liikuntavammaisille. Jos haetaan yhteiskunnan täyttä osallistumisen ja tasa-arvon oikeutta, sitä että saa tietoja itselleen ymmärrettävällä kielellä, on yleiskieli muutettava helpommaksi ymmärtää.
Selkokieli on osa selkoilmaisua, jossa otetaan huomioon vastaanottajan kielelliset edellytykset. Selkokielellä on kirjoitettu myös lainsäädännöstä tai Euroopan Unionista. Selkokieli on osa laajempaa selkoviestintää.
Selkokieltä tarvitsevat kaikki, joilla on vaikeus ymmärtää tavallista yleiskieltä. Suomessa tällaisia arvioidaan olevan 200.000-300.000 ihmistä. Heitä on paljon maahanmuuttajissa, vanhuksissa, eri vammaisryhmissä (esimerkiksi kehitysvammaiset ja afaatikot) sekä lukemis- ja kirjoitushäiriöisten keskuudessa. Lapsista ja nuorista selkokieltä tarvitsee 4-6 % ikäluokasta ja työikäisestä väestöstä 2-3 % ikäluokasta. Vanhuusiässä selkokielen tarve kasvaa.
Väestön ikääntyminen ja muut edellä mainitut syyt asettaa suuret vaatimukset selkokielen kehitystyölle kuntien ja valtion hallinnossa ja tiedotusvälineissä. Yhteiskunnan yhä kiihtyvässä muutostahdissa ja tiedontulvassa monella ihmisellä on vaikeuksia perinteisen tiedonvälityksen avulla saada tarvitsemiaan tietoja.

Tämän perusteella me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 § mukaisesti, että kaupungin kaikessa viestinnässä huomioidaan selkoviestintää tarvitsevat ihmiset ja että kaupungin viralliset päätökset on nähtävissä kaupungin www-sivuilla selkokielisenä.

Savonlinnassa 16.12.2006
Teuvo V. Riikonen + 25 muuta allekirjoittajaa

KUTSUTILAISUUS MAAHANMUUTTAJILLE
VALTUUSTOALOITE 25.4.2005
SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTO

Viime vuosina ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut. Se näkyy myös Etelä-savossa ja Savonlinnassa. Tilastokeskuksen mukaan Etelä-savossa oli viime vuoden vaihteessa 1724 ulkomailta muuttanutta henkilöä ja Savonlinnassa 326 ulkomaalaista henkilöä, joka on 1,2 % Savonlinnan asukasluvusta. Työvoimatoimiston tilaston mukaan Savonlinnassa oli työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita 184, jotka edustavat yli kolmeakymmentä valtiota.

Suomeen ja Savonlinnaan muuttamiseen on ulkomaalaisilla monia syitä. Joukossa on myös pakolaisia ja niitä, jotka ovat joutuneet muuttamaan uuteen maahaan monista eri syistä. Ratkaiseva kysymys kuitenkin on miten ulkomaalaiset pitäisi sopeuttaa Suomeen. Täydellinen sulauttaminen eli assimilaatio ei liene tarkoituksenmukaista. Maahanmuuttajan on lupa säilyttää kulttuurinsa ja tapansa sekä rakentaa elämäänsä niillä ehdoilla, jotka on lapsuudessa saanut. Mutta tämä integraatio-malli ei yksin toimi, vaan maahanmuuttajalle täytyy antaa mahdollisuus oppia kieli, kouluttautua ja löytää paikka yhteiskunnassa.

Monella maahanmuuttajalla voi ratkaisevaa olla kokemus, miten uusi asuinpaikkakunta ottaa heidät vastaan. Maahanmuuttajan on hyvä saada kokea uuden asuinpaikkakunnan vieraanvaraisuus ja ystävällisyys.

Tämän perusteella me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 § mukaisesti aloitteena, että Savonlinnan kaupunki järjestää Savonlinnaan muuttaneille ulkomaalaisille virallisen vastaanottotilaisuuden, jossa on paikalla sekä kaupungin virkamies- että luottamushenkilöjohto.

MIELENTERVEYSPOLIITTISEN OHJELMAN LAATIMINEN
VALTUUSTOALOITE 28.10.2002
SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTO

Viime aikoina kuntapolitiikassa on puhuttu mielenterveyden edistämisestä.
Sitä on vaadittu myös seuraavaan hallitusohjelmaan. Lähtökohtana pidetään, että kunta on sitoutunut huolenpitoon kuntalaisistaan. Siihen liittyy palvelujen tarjoaminen joustavasti.
Kunnan arvopohja on erilainen kuin yrityksen. Mielenterveyttä edistetään parhaiten hyvillä kunnallisilla palveluilla. Tarvitaan myös puhumisen ja kuulluksi tulemisen kanavia.
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa mielenterveysasiakasta ei saisi kokea kulueräksi.
Monissa kunnissa mm. Inarissa, Ylistarossa ja Hämeenlinnassa on laadittu mielenterveyspoliittinen ohjelma.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 § mukaisesti aloitteena, että

Savonlinnaan laaditaan mielenterveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on etsiä yhteistä näkemystä asiantuntijoiden, eri alojen ammattilaisten ja järjestöihmisten kesken.

POUKKUSALMEN SILLAN KOROTTAMINEN
VALTUUSTOALOITE 29.10.2001
SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTO

Savonlinnan loma-asuntomessujen alue sijaitsee Pullinlahdella kaupungista katsottuna Poukkusalmen sillan takana. Koska alue kuuluu Saimaan vesistöalueeseen, niin pitäisi voida edellyttää että sinne olisi mahdollisuus tulla myöskin isommilla veneillä. Koska nykyisin alueelle ei pääse kuin soutuveneellä, katsomme tämän olevan loma-asunto-messujen tonttien myyntiä haittaava tekijä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Savonlinnan kaupunki ryhtyisi pikaisiin toimiin sillan korjaamiseksi ja korottamiseksi, joka mahdollistaisi loma-asuntomessualueelle pääsemisen myös isommilla veneillä. Tämä vaikuttaisi alueen käyttöön eri tavalla myös loma-asuntomessujen jälkeen.

SAVONLINNAN KAUPUNGIN ARVOJA MÄÄRITTELEVÄN ARVOTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN
VALTUUSTOALOITE 25.6.2001
SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTO

Savonlinnan kaupunkia ja sen toimintaa johdetaan tiettyjen tavoitteiden kautta.
Tavoitteellisen johtamisen lisäksi Savonlinnan kaupunki tarvitsee myös
selkeästi määritellyt arvot johtamisen perustaksi.

Savonlinna tunnetaan ulospäin merkittävänä kulttuurikaupunkina, joka kesä-aikana
näyttää parhaat puolensa. Kaupungin taloudellinen tilanne on kuitenkin kaikkien
valtuutettujen tiedossa. Viime aikoina Savonlinnasta on annettu ulospäin kuvaa,
jossa syrjäytyneet ihmiset ovat todellisuutta.
Todella syrjäytyneet eivät välttämättä kuitenkaan kirjoittele yleisöpalstoille, heistä ei tehdä haastatteluja, he eivät tule kaupungintalolle osoittamaan mieltään eivätkä he osaa edes puolustaa itseään.
Kun kaupunki tekee taloudellisia ratkaisuja ja päätöksiä tulisi huomioida myös
nämä todella syrjäytyneet ihmiset. Kun pyritään tekemään taloudellisia ja tehokkaita
ratkaisuja on vaarana että päätökset ovat yksilön kannalta kylmiä ja kovia.
Savonlinna ei ole pystynyt vähentämään asukkaiden syrjäytymistä.
Tämä osaltaan kertoo meille arvojen selkiytymättömyydestä kaupungin johtamisessa.
Siksi tarvitsemme myös selvää arvojohtamista, jossa yhteinen hyvä jakaantuisi tasaisesti.

Viime viikolla julkaistiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran raportti, jossa peräänkuulutettiin pehmeitä arvoja tulevaisuuden menestymisessä.
Monissa suomalaisissa yrityksissä on johtamisessa pitkään sovellettu arvojohtamista. Se näkyy myös tuloksessa. Arvojen määrittelyä tarvitaan koko kaupungin kehittämisen kannalta. Tällöin kaikki kaupunkilaiset voivat kokea oman kaupunkinsa inhimillisenä paikkana asua ja elää. Tällöin raha ei ole se, joka ratkaisee kaikessa vaan ihmisarvo säilyy silloinkin kun ihmisen tuottavuus laskee tai lakkaa kokonaan.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 § mukaisesti aloitteena, että

Savonlinnaan perustetaan arvotyöryhmä valmistamaan esitystä Savonlinnan kaupungin arvoiksi, jotka otetaan huomioon kaupungin johtamisessa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla.