Sotaveteraanien joulujuhlan tervehdyspuhe
30.11.2006 Savonlinnan kristillisellä opistolla

Kunnioitetut Sotaveteraanit ja sotaveteraanien naisjaosto!
Arvoisa juhlaväki!

Entä jos…
Viime sunnuntaina televisiossa oli ohjelma kansakuntamme vaiheista ja käännekohdista. Seurasin tuota ohjelmaa lyhyen aikaa ja korvaani jäi soimaan kaksi sanaa, jotka liittyivät Tali-Ihantala taisteluiden yhteyteen.
Toimittaja sanoi ”entä, jos…”
Entä, jos Suomen puolustus ei olisi pitänyt.
Entä, jos Suomalaiset miehet ja naiset eivät olisi hoitaneet omaa tehtäväänsä.
Entä, jos…
Lopputuloksen me tiedämme.
Suomi säilytti itsenäisyyden, vapauden ja länsimaisen demokratian.
Valmistautuessamme itsenäisyyspäivään, itsenäisyyteemme 90-vuotisjuhlavuoteen ja tähän juhlaan on hyvä lyhyesti miettiä mitä siihen vapauteen kuuluu.
Siihen kuuluu sanan, mielipiteen, omantunnon, uskonnon, poliittisen mielipiteen ja monen muun länsimaisen demokratian peruspiirteet.
Mutta myös yksi asia, joka joskus unohdetaan.
Vapaus kokoontua.
Vapaus kokoontua ja juhlia.
Vapaus viettää joulujuhlaa yhdessä hiljentyen joulun perimmäisen sanoman äärelle.

Arvoisa juhlaväki!
Savonlinnan kristillisen opiston puolesta toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi yhteiseen joulujuhlaamme tänään 30 marraskuuta, joka palauttaa mieleemme tapahtumat 67 vuoden takaa.
Me tiedämme ne vaihtoehdot, jotka silloin oli.
Entä, jos…
Me tiedämme lopputuloksen.
Meillä on vapaa isänmaa, vapaus ja mahdollisuus kokoontua.
Saamme olla kiitollisia.
Tervetuloa juhlaan, joka samalla aloittaa opistomme noin kuukauden kestävän joulujuhlakauden. Te arvoisat sotaveteraanijoulujuhlan osallistujat tuotte meille joulumielen. Taitava henkilökuntamme on laittanut kaiken kuntoon.
Meillä on lupaa kokoontua, olla yhdessä ja hiljentyä joulun sanoman ääreen!
Lämpimästi tervetuloa!