KIRJAN JA RUUSUN PÄIVÄ SAVONLINNASSA 23.4.2005 klo 10.00

Joel Lehtosen patsaalla

Tervehdyspuheenvuoro

Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija

SAVONLINNA TARVITSEE UUDEN PÄÄKIRJASTON

Elämme maailmassa, jossa tietoyhteiskunnan kehitys ja muutos on ollut erityisen merkittävä. Digit, netit, videot, cd:t ja bitit vyöryvät päällemme. Monet myös pelkäävät, että ne uhmaavat vanhaa kunnon kirjaa, joka kaikesta huolimatta on säilyttänyt asemansa. Vaikka paperille präntätty kirja on jo lähes jurakauden aikainen keksintö, se on selviytynyt hyvin modernissa mediatulvassa.

Vaikka kirjalla on aina kirjoittajansa, sillä on aina kaksi tekijää. Nimittäin kirjan kirjoittaja ja lukija. Sen lisäksi kirjalla on pitkä kaari, kun se kirjailijalta on jätetty kustantajalle ennen kuin se löytää lukijansa. Siinä välissä tarvitaan muun muassa kustannustoimittajaa, kustantajaa, painopaikkaa, oikolukua, logistiikkaa, kirja-arvosteluja, mainoksia, kirjakauppaa ja kirjastoa.

Tämän jälkeen se voi löytää tiensä toisen tekijänsä lukijan luokse.

Hyvä kirja jättää tilaa lukijan mielikuvitukselle. Hyvän kirjan lukeminen on kuin pienten lasten kuvakirjojen luukkujen avaamista. Jokaisen sivun takaa voi löytyä jotain uutta. Se laittaa lukijan oman mielikuvituksen ja luovuuden liikkeelle ja hän saa osallistua kirjan maailmaan. Siksi monen lukijan omaan viitekehykseen sijoitetut kirjat ovatkin suosittuja.

Kirjalla on myös yhteiskunnallinen roolinsa keskustelun virittäjänä ja ravistelijana, vaikka nykyisenä pokkariaikakautena se rooli onkin vähentynyt.

Kirjan yhteiskunnallista merkitystä ei voi vähätellä. Kirjoilla ja painetulla sanalla on saatu ihmeitä aikaan, tehty vallankaappauksia, kyseenalaistettu vallanpitäjien toimintaa ja johdettu ihmisiä vapauteen.

1930-luvulla eräs kirjakauppias Barcelonassa keksi romanttisen idean edistääkseen kirjojen myyntiä ja kirjallisuuden tuntemusta. Katalonian suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön päivänä ruvettiin viettämään erityistä Kirjan ja ruusun päivää, jolloin mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan. 1995 Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Julistuksessa sanottiin, että ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”.

Tämä alkuperäinen myös Savonlinnassa juhlittava Kirjan ja ruusun päivä on myös merkittävä historiallinen päivä. 23.4.1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa Miguel Cervantes de Saavedra sekä William Shakespeare kuolivat. Lisäksi tänään on Halldor Kiljan Laxnessin ja Vladimir Nabokovin syntymäpäivä.

Kirjan ja Ruusun päivänä on hyvä muistaa, että suomalaisen sivistyksen juuret ovat pitkälti olleet kolmen K-kirjaimella alkavan yhteisön varassa: kirkon, koululaitoksen ja kirjaston. Kaikissa kirjalla on ollut merkittävä rooli.

Savonlinnalaisessa kulttuurikeskustelussa on viime aikoina keskusteltu Balettijuhlista ja teatterista. Keskusteluun on tuotava myös kirjasto.

Savonlinnan kaupunginkirjastosta on tehty lähikirjastoselvitys. Sen mukaan lapset ja nuoret harrastavat lukemista ja käyttävät kirjastoa enemmän kuin aikuisväestö. Kaupungin asukkaista alle 19-vuotiaita on 22 %, mutta kirjaston kokonaislainauksesta lasten ja nuorten osuus on 35 %. Savonlinnan opetussuunnitelman mukaan peruskoulun 2. luokille järjestetään kirjastonkäytön opetusta lähimmässä kirjastossa. Kuluvan vuoden syksyllä käynnistyy kaupungin peruskoulujen ja kirjaston yhteinen Lukudiplomihanke, jonka tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lukuharrastusten pariin. Nämä esimerkit kertovat, että Savonlinna on myös merkittävä Booktown – kirjakaupunki.

Nyt olisikin aloitettava keskustelu uuden pääkirjaston saamisesta. Sen luonteva paikka olisi välillä Yliopiston mäki – Torisilta. Tällöin se palvelisi paremmin myös keskusta-alueella olevia lukuisia oppilaitoksia, joita kyseisellä alueella on kymmenkunta. Tavoitteeksi on otettava, että Savonlinnassa on uusi komea ja toimiva pääkirjasto vuoteen 2010 mennessä. Siihen asti nykyinen kirjastoverkosto on säilytettävä nykyisellään ja sen jälkeen kokonaistilanne on selvitettävä uudelleen.

Viime vuosina on pelätty kirjan roolin heikentymistä, mutta turhaan. Kirja on pitänyt pintansa ja painetun sanan suosio on kasvanut.

Kirjaa on syytä arvostaa, puolustaa, pitää esillä ja myös juhlia. Mutta muistaa myös kirjailija Jörn Donnerin ajatus: ”Lukeminen kannattaa aina”. Myös Kirjan ja ruusun päivänä.

Hyvää Kirjan ja Ruusun päivää!