Aleksis Kiven rääppiäiset
MIESKIRJALLISUUDEN PÄIVÄ
Savonlinnasalissa la 11.10.2003 klo 12.00

Avajaispuhe
Teuvo V. Riikonen, kaupunginhallituksen jäsen, kirjailija

”Miehet ovat häviämässä taistelun vapaudestaan. Haluan suojella suomalaista miestä Lenita Airistolta, kriisiavun tarjoajilta, sielunkaivelijoilta ja feministisiltä miestutkijoilta. Me emme ole mitään sammakoita, joita voi tutkia mielin määrin” sanoo Kalle Raski Kotiliedessä. Kanava-lehden päätoimittaja Seppo Zetterberg taas väittää, että miehet on opetettu avuttomiksi. Puhuessaan miehistä, jotka kieltäytyvät esim. kotitöistä hän jatkaa ”Kieltäytymällä käytännön askareista ja sälyttämällä ne naisille miehet luovuttavat taas yhden osan itsenäisyydestään ja sitovat jalkaansa kahleen, joka alkuun ehkä tuntuu herttaiselta, mutta paljastaa pian oikean luonteensa”. Kirjailija Esa Sariolan kirjassa ”Miehelle kuuluu kaikki” yrittäjä Sakari Heinonen jylisee miehen puolesta ”Miesten lokaaminen on lopetettava! Nykyisin voi mitä typerin ja aggressiivisin nainen solvata mitä miellyttävintä ja älykkäintä miestä ilman, että kukaan nostaa ääntä puolustaakseen” Viime viikonlopun Helsingin Sanomissa on arvostelu Eero Ojasen uudesta kirjasta ”Miehen filosofia”. Ojanen puhuu miehistä sanoen ”Maailma on täynnä armeijoita, jotka estävät poikien kasvun miehiksi. Jos mies olisi vahva hän selviytyisi ilman sotaa ja aseita” Syyskuun alun SANA-lehdessä Ekonomi, pastori Jari Koskela sanoo, että ” avioeroista 80 % tapahtuu naisen aloitteesta, mutta syyllisenä pidetään silti miestä. Pääasia ei kuitenkaan saisi olla syyttäminen, sillä kahden kauppaan tarvitaan aina kaksi. Yleensä erossa menettävät kaikki osapuolet, eikä voittajia ole”

Nämä muutaman esimerkkiä kertovat siitä, että mies on mielenkiintoinen keskustelun kohde. Suomalaisesta miehestä puhutaan selän takana ja joskus mukana keskustelussa on myös mies itse. Kirjallisuuden ja kirjailijoiden tehtävä on tässä auttaa. Yhtenä ongelmana on se, että kirjailijat ja kirjallisuuden asiantuntijat puhuvat keskenään. Heillä on oma kieli, joka ei tavoita suomalaista miestä, joka on hirvimetsällä, seminaarissa, ylitöissä, kokouksessa ja toipumassa ohitusleikkauksesta ja sappikivistä. Mieskirjailijoiden on noustava puolustamaan uhanalaista lajia nimeltä mies, joka on jäämässä sosiaalitanttojen ja telaketjumammojen jalkoihin. Pikkusievät pitsinaistoimittajat yrittävät leperrellä tekstillä, joka on hampaatonta. Mies ei saa otetta. Meidän on potkaistava kielellinen pallo omalta kenttäpuoliskolta vastustajan kenttäpuoliskolle ja otettava käyttöön kieli, jota vastapuolikin ymmärtää. Palloa voi potkia omalla puolella, mutta maaleja tulee vain vastustajan maalin kautta.

Savonlinna on tunnettu kolmesta O:sta. Oopperasta, oppilaitoksista ja oikeista ihmisistä, mutta ei tässä kaikki. Savonlinna on myös kirjakaupunki – Book Town. Siinä on mukana kaupungin kirjastotoimi, kirjakauppiaita, oppilaitoksia, yksityisiä henkilöitä ja myös Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi. Sen mukana alle kolmenkymmenen tuhannen asukkaan kaupungissamme on poikkeuksellisen paljon monipuolista kirjallista toimintaa. Muistamme käydä myös kerran pari vuodessa kumartamassa Joel Lehtosen patsasta ja Marja-Liisa Vartion käyttöön otettua puistoa.

Olemme aidosti kiinnostuneet kirjan hyvin voinnista. Kirjan edistämisestä ja esillä pitämisestä. Kannamme huolta siitä, että lapsemme ja nuoremme oppivat lukemaan ja lukevat. Vaikka kaupunkimme kirjaston kirjamäärärahat ovat surkeat, tilanne Savonlinnassa ei ole niin huono kuin erään valtion presidentillä, jonka kirjasto syttyi palamaan. Pahempaa ongelmaa ei syntynyt, koska turvamiehet ehtivät viedä molemmat värityskirjat piiloon. Sitä paitsi toinen kirja oli jo väritetty.

Meillä on Savonlinnassa lukemattomia, lukemattomia kirjoja. Savonlinnan kaupungin ja kaupunginhallituksen puolesta toivotan teidät tervetulleiksi kirjakaupunkiimme ja komeaan Savonlinna-saliin. Avaan tämän Aleksis Kiven rääppiäisten kunniaksi järjestetyn mieskirjallisuuspäivän Islantilaisen kirjailijan Thor Vilhjalmssonin sanoilla, jotka hän sanoi tämän vuoden Reykjavikin kirjamessuilla: ”Mihin meitä kirjailijoita tarvitaan, jos emme onnistu sytyttämään unelmia”. Minulla on unelma. Unelma vapaasta miehestä.