teuvovriikonen.fi - haastatteluja

HAASTATTELUT ITÄ-SAVO syyskuu 2009

Kysyn vain
>>Teuvo V. Riikonen valittiin elokuun lopussa Suomen Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtajaksi. Savonlinnalainen rehtori on vahvassa nosteessa puolueessa, jonka kannatus voisi olla paljon korkeampikin kristillisessä Suomessa. Puoleensa väkeä Riikonen innosti muun muassa pohtimalla hymyillen, pitäisikö heprea ottaa poliittiseen kieleen, koska kansa usein väittää, että politiikkaa kuulostaa heprealta.

Edelleen yli 80 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon mutta kristillisdemokraattien kannatus on vajaa 5 prosenttia. Mikä olisi sinun ideasi saada kristillisten kannatus korkeammaksi Suomessa?
 – Kysymys on enemmänkin viestinnällinen ongelma kuin sisällöllinen. Suuren yleisön mielikuvaa puolueen asiasisällöstä tulee muuttaa. Politiikka on mielikuvamaailma.

Voiko kristillistä vakaumusta ja politiikkaa yhdistää hyvällä omallatunnolla?
 – Voi tietenkin. Ei vakaumus ole koskaan hävettävä asia, eikä myöskään yhteiskunnallinen toiminta. Tärkeä asia on ymmärtää, että jumalaton hallitsija, jolla on aivot, voi olla parempi hallitsija kuin tyhmä uskovainen.

Jos saisit hetkeksi diktaattorin valtuudet muuttaa Suomen asioita haluamallasi tavalla, mihin puuttuisit ensinnä?
 – Kansalaisten eriarvoisuuteen. Nyt rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Tähän kehitykseen on puututtava kaikella tavalla.

Vietit puoli vuotta sotilaspappina YK:n kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa. Nyt tilanne on kuumentunut entisestään? Kohta suomalaisia sotilaita palaa arkussa takaisin. Pitäisikö tehtävää Afganistanissa arvioida uudelleen kokonaan Suomessa?
– Jos puhun reservin sotilaana, tottelen enkä kyseenalaista käskyjä. Jos puhun vapaan itsenäisen valtion kansalaisena, kaikki kysymykset voidaan tehtä. Vaihtoehtoja on käytönnässä kolme: 1) vedetään joukot pois, 2) lähetetään sinne pataljoona sotilaita, 3) pidetään joukkojen määrä ennallaan. Tärkeintä on juuri nyt, että seistään Suomessa sinne lähetettyjen sotilaiden takana.
– Toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset sotilaat eivät ole yhtä kovassa paikassa olleet. Jos yksi kriisihallintajoukoissa ollut kuolee, siitä nousee kovempi meteli kuin niiden kolmen tuhannen miehen kohdalla, jotka Suomessa tänä vuonna kuolevat alkoholin väärinkäytön seurauksena. On syytä muistaa, että ne jotka sinne menevät, tietävät riskit. Heille maksetaan siitä vähän parempana. Kansakunnan on nyt seistävä heidän takanaan. Nyt täytyy varautua kaikkeen. Tiedän, että siellä on kappelin takana neljä tyhjää sinkkiarkku odottamassa. Toivottavasti niitä ei tarvita, mutta nyt täytyy pitää nämä eduskunnan vellihousut asoissa, ettei heti aleta marista. Toki pitää keskustella, mutta jos joukot siellä on, niiden takana pitää seistä.

Olet puhunut suvaitsevaisuudesta kirkossa ja ottanut muslimiopiskelijoita Savonlinnan kristilliselle opistolle. Pitäisikö suomalaisten koulujen uskontotuntien sisältöä muuttaa suvaitsevaisemmaksi ja moniarvoisemmaksi uskonto-opiksi?
 – Tarvetta muutokseen ei ole, koska uskontotunnit ovat jo sellaisia. Suomessa on vapaus erota kirkosta, mutta myös oikeus saada oman tunnuksensa mukaista uskonnonopetusta. Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois. Tälläkin hetkellä krisillisellä opistolla vietetään ramadaa. Muslimiopiskelijoilla on oikeus olla syömättä päivällä, koska se on heidän vakaumuksensa.

Olet halunnut Teuvon ja Riikosen väliin V:n. Missä iässä halusit Viktor-nimesi etukirjaimen pysyvästi käyttöön?
– Noin 17-vuotiaana. Siihen on vain yksi syy. Isäni Viktor on kuollut tasan puoli vuotta ennen syntymääni. En ole koskaan häntä nähnyt fyysisesti. Kun 17-vuotiaana kaipasin isääni, tajusin että äitini antama nimi on ainoa linkki isääni. Sen jälkeen olen ollut Teuvo V.

Nettisivujesi perusteella olet uskomattoman aikaansaava henkilö. Viisikymppiä on vasta rikkoutumassa, mutta sinulla on neljä lasta, olet rehtori, poliitikko, kirjailija, pappi ja vaikka mitä. Se enemmän kuin keskivertoihminen ehtii useammassakaan elämässä. Lepäätkö koskaan ihan vain laakereillasi tekemättä yhtään mitään arvokasta?
 – Ensin pitää sanoa, että olen vain neljä kertaa todellisesti onnistunut ja siinäkin tarvitsin vaimon apua. Joka kerta syntyi lapsi. En tiedä, saanko mä paljon aikaa, mutta ehkä monet muut saavat vähemmän aikaa. Entinen esimieheni sanoi kyllä, että mä teen asiat 4 kertaa nopeammin kuin muut, mutta lopputulos on silti kohtuullisen hyvä.
– Enemmän on niitä asioita, joista mä luovun kuin mihin suostun. Pohjimmiltani olen aika laiska mies, mutta se laiskuus on luovaa laiskuutta ja se tarkoittaa sitä, että mitä rennommin mä otan, sitä enemmän saan aikaan.
– Pääsääntöisesti olen koko ajan puolimaratonkunnossa. Ensi kesän tavoite on maraton neljällä vuosikymmenellä. Olen juossut 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Ensi kesänä on tarkoitus juosta 2010-luvun maraton. Kun pitää itsensä fyysisessä kunnossa, jaksaa henkisesti. Nukun hyvin ja yritän ottaa asiat suuria huolehtimatta.

Olet kirjoittanut toistakymmentä kirjaa itse ja osallistunut useiden kokoomateosten kirjoittamiseen.  Mistä kirjoja voi ostaa ja onko joku ollut muita korkeampi myyntimenestys?
– Kirjoja löytynee kristillisestä kirjakaupasta ja muistakin paikallisista kirjakaupoista. Suurin menestys on varmaan rippikoulun oppikirja, jossa olin yksi viidestä kirjoittajasta. Sitä myytin aikoinaan 7000 kappaletta vuosittain. Sitten on monia omia kirjoja, joista pääosa on tietokirjallisuutta. Niistä on otettu ensin 2-3000 kappaleen painos ja nyt on toinen painos menossa.
– Nykytekniikka, kannettavat tietokoneet ja muut, antavat vapauksia kirjoittaa melkein missä vain. Yleensä varaan tiiviin rauhallisen jakson kirjoittaa joitakin kertoja vuodessa.

Keitä suomalaisia poliitikkoja arvostat?
– Arvostan itsenäisiä, älykkäitä, selkokielisiä henkilöitä. Jos lähdetään vasemmalta: Esko-Juhani Tennilä, Liisa Jaakonsaari, Ben Zyskowics, Seppo Kääriäinen, Toimi Kankaanniemi, Timo Soini.

Olit eduskuntavaaleissa ehdolla ja saitkin mukavan äänimäärän, mutta jäit silti kauas eduskuntapaikasta. Arvelit vaalituloksen selvittyä, että ehkä olit liian satiirinen älykkö Etelä-Savon ehdokkaaksi. Pettymys on varmaan jo unohtunut, joten menikö lausunto vain sen piikkiin vai oletko edelleen samaa mieltä?
– Mietin silloin ääneen, olinko oikea ihminen edustamaan näitä ihmisiä. Lausunto hieman harmitti jälkikäteen. Mutta täytyy muistaa, että kysymyksiin, jotka esitetään puoli tuntia vaalituloksen selvittyä, on vaikea vastata. Seuraaviin vaaleihin aion kirjoittaa etukäteen vastauksen toimittajien kysymyksiin sekä hävinneen että voittaneen ehdokkaan näkökulmasta.
– Viime eduskuntavaalien jälkeen lopetin politiikassa pyrkimisen ja miellyttämisen. Sen jälkeen ole menestynyt neljissä vaaleissa. Hellstenin toteamus: saat sen mistä luovut, on toteutunut.
– Oikeasti parasta poliitikolle tekee se, että hän häviää vaalit. Nyt kun joku pyytää ehdokkaaksi, totta kai olen tosissani. Mutta sellainen pyrkyryys on toinen asia kuin asettaa itsensä muiden arvioitavaksi.
– Mikäli minut kutsutaan ehdokkaaksi, lähden ehdokkaaksi seuraaviin vaaleihin. Se on nöyryyttä. En lähde, jos ei kutsuta.

Pystyykö kristillisdemokraatti ponnistamaan Etelä-Savosta eduskuntaan ilman vaaliliittoa? Mitä mieltä olet siitä, että vaaliliitot on määrä kieltää näillä näkymin vuodesta 2015 lähtien?
– Ei tietenkään tällä hetkellä. Jos vaalipiirissä olisi 12 paikkaa, saisimme yhden paikan. Nyt kun paikkoja on vain kuusi, alle kahdeksan prosentin kannatusta nauttivilla puolueilla ei ole mitään mahdollisuuksia ilman vaaliliittoa. Jos jatkossa mennään vaalialuemalliin, jossa äänikynnys menee 3,5 prosenttiin, muutos on hyvä.

Miten on mahdollista, että hyvin erilaisilla poliittisilla näkemyksillä varustetut puolueet kuten Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset olivat eurovaaleissa vaaliliitossa?
– Se oli puhdas tekninen vaaliliitto, joka johtui alueen vaalijärjestelmästä.

Eikö "tekniset" vaaliliitot ole äänestäjien harhauttamisesta?
– Ei koska se kerrotaan selkeästi etukäteen.

Sait yhtä paljon ääniä KD:n 1. varapuheenjohtajaksi kuin kilpailijasi, mutta arpa ratkaisi ja voitit vaalin. Uskotko, että jokin suurempi voima halusi voittoasi ja koetko, että olet saanut poliittisen tehtävän?
– Eräs ystäväni laittoi minulle viestin Raamatusta. Arpa lankesi ihanasta maasta, Bjarne Kallis on sinun perintöosasi. Seurakunnassa puhutaan johdatuksesta, jos arpajaisissa voittaa. Joku voisi väittää, että tässä on johdatusta ollut.