SOTAVETERAANIEN JOULUJUHLA 24.11.2011
Savonlinnan kristillinen opisto

KUNNIOITETUT SOTIEMME VETERAANIT, NAISET JA MIEHET!
ARVOISA JUHLAYLEISÖ

Minulla oli mahdollisuus olla syys-lokakuussa 198. Valtakunnallisella Maanpuolustuskurssilla Helsingissä, johon vuosittain saa kutsun kymmenet yhteiskuntamme eri aloilla työskentelevät henkilöt. Tuo 3,5 viikkoa kestävä kurssi antoi hyvän näköalan Suomalaiseen yhteiskuntaan nimenomaan turvallisuuden näkökulmasta. Se opetti miten vaikeaa on johtaa sellaista toimijaa kuin valtio ja toisaalta miten korkealla tasolla Suomessa on viranomaisten välinen yhteistyö.
Suomi on saanut elää viimeiset vuosikymmenet ulkonaisesti melkoisen rauhallista elämää. Monista uhkista, ongelmista, vaikeuksista ja haasteista huolimatta maassamme monet asiat ovat erinomaisen hyvässä kunnossa. Kun nyt hiljennymme viettämään perinteistä sotaveteraanien joulujuhlaa rauhallisessa tunnelmassa, on hyvä tietää, että tälläkin hetkellä turvallisuuden eteen tehdään työtä.

Maalla, merellä, rajoilla, ilmassa ja maan alla suomalaiset naiset ja miehet valvovat, seuraavat ja täyttävät velvollisuuttaan, että Suomi pysyisi rauhallisen ja turvallisena paikkana asukkailleen. Sadat suomalaiset ovat myös maamme rajojen ulkopuolella tekemässä kansainvälistä kriisinhallinta, rauhanturva ja myös siviilikriisinhallintaa, jotta eri puolilla maailmaa olevat kriisialueet ja siellä asuvat ihmiset voisivat elää rauhassa. Suomen hyvä turvallisuus perustuu vahvaan sosiaaliseen koheesioon, luottamukseen instituutiota kohtaan sekä ihmisten väliseen keskinäiseen luottamukseen.

Suomalainen yhteiskunta oli 70 vuotta sitten erilaisessa tilanteessa. Mutta silloinkin piti miettiä maan turvallisuutta. Mutta mitä silloin suomalaiset miehet ja naiset puolustivat? Minkä puolesta tuhannet ihmiset antoivat henkensä? Mitä merkitsi se, että sodan aikana Euroopassa oli vain 4 pääkaupunkia, joita ei miehitetty ja joista yksi oli Helsinki? Mitä puolustettiin silloin, jotta tänään sinivalkoinen ristilippumme voi liehua salossa?

Suomen turvallisuuden, rajojen ja ihmisten lisäksi puolustettiin yhteistä arvopohjaa. Tuohon arvopohjaan kuuluu ihmisoikeudet, naisen ja miehen välinen tasa-arvo, demokratia, ympäristöarvot ja monikulttuurisuus sekä tietysti niitä arvoja, jotka ovat siivittäneet Suomen puolustusvoimia kuten isänmaallisuus, yksilön kunnioittaminen, rehellisyys, ahkeruus vastuuntunto ja se alussa mainittu turvallisuus. Näiden asioiden puolesta taisteltiin 70 vuotta sitten ja näiden asioiden puolesta kannattaa taistella tänäänkin.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Vielä on mahdollisuus osoittaa teille kunnioittavat kiitokset uhristanne isänmaamme arvojen ja vapauden puolesta. Teille juhlassa olevat muutamat nuoret haluan vahvistaa sen tiedon, jonka varmasti tiedätte. Se yhteiskunta, joka tänään antaa teille mahdollisuuden edellä mainittujen arvojen toteuttamiseen, sen eteen tämä juhlassa mukana oleva vanhempi juhlaväki on tehnyt suuren työn.

Arvoisa juhlaväki! Mutta nyt on juhlan aika. Vaikka säiden säätäjä ja ilmojen haltija ei ole suonut meille tänä vuonna tähän juhlan alle valkoista lumivaippaa, se ei estä meidän juhlatunnelmaa.

Elämämme koostuu arjesta ja juhlasta. Juhla vaatii valmisteluja. Opistomme henkilökunta, opiskelijat ja sotaveteraanien edustajat ovat tehneet työtä juhlan eteen. Samalla kun saamme nauttia juhlan ohjelmasta, kauniista kattauksesta, hyvästä ja maittavasta ateriasta, saamme kiittää vapaasta, itsenäisestä ja turvallisesta isänmaasta, joka tarjoaa, ei ainoastaan meille syntyperäisille suomalaisille paikan, vaan myös tuhansille maahanmuuttajille turvallisen paikan asua, elää ja tehdä työtä tämän maan puolesta.

Koko opiston ja omasta puolesta toivotan teidät kaikki arvoisat juhlavieraat lämpimästi tervetulleeksi yhteiseen juhlaamme Jesajan kirjan sanalla ”Ajasta aikaan luottakaa Herraan, sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio.” (Jes 26:4).