JOHANNES K. – AIVAN PÄÄTÖN TYYPPI

Mitä olisi juhannus – keskikesän juhla ilman aivan päätöntä tyyppiä -
Johannes Kastajaa. Tuo yksinäinen yöttömän yön päänkääntäjä, joka ulkoiselta
olemukseltaan oli melkoinen lääninrovasti. Ja jonka työpuku oli vain
kamelinkarvavaate ja nahkavyö. Jerikon pikaruokalassa hän söi päivittäin
hunajassa haudutettuja heinäsirkkoja ja kehotti kansaa lopettamaan
päättömyydet.
Tämä sai aikaan sen, että Johanneksen elämäkin tuli pian päätökseen.
Johanneksen julistuksessa oli kaksi merkittävää puolta. Ensiksi hän uskalsi
sanoa: ”sinun ei ole lupa”!
Tämä jäi vaivaamaan Herodes Antipaan päätä, niin että asiasta ei päässyt
eroon ilman päätä ja päätöstä.
Herodiaan tyttären päättömän tanssin jälkeen tuli päästettyä liikoja
lupauksia. Herodes Antipas päättämättömänä nahjuksena yritti luistella
lupauksesta ulos, mutta kun tytär vaati ”Päätä pian” oli Herodeksen tehtävä
päätös. Operaation suoritti veli pyöveli, jonka takana kuoro lauloi vanhaa
päänsärkijöiden tunnuslaulua ”Kaikki joukolla päätä särkemään, päätä
särkemään…”
Kun Johannes Kastajan elämä oli saanut päättömän lopun tuli Herodes Antipas
aidosti lupauksensa ja valansa takia pahoille mielin ja sanoi: ”Eihän tässä
ollut päätä eikä häntää..” ja nyyhkytti hiljaa ”pääääääääää……”
Mutta oli Johannes Kastajan julistuksessa toinenkin puoli. Hän ehti ennen
elämänsä päätöstä osoittaa sormellaan puolta vuotta nuorempaa serkkuaan
sanoen ”Katsokaa Jumalan Karitsa, joka pois ottaa pois maailman synnin…”
Johannes Kastaja päättömässä karmeudessaan on meille tien avaaja ja suunnan
näyttäjä. Älä luule, että hän olisi päässyt juhliimme juhlapuhujaksi tai
juontajaksi.
Hän oli siihen liian päätön tyyppi. Tällaiset on aina päätetty hiljentää.
Jos ei muuten, niin pieni kosmeettinen leikkaus auttaa. Pään voi leikata,
mutta totuudelta ei voi leikata edes päätä. Pään voi laittaa vadille, mutta
totuutta ei!
Johannes Kastaja sai maksaa totuuden torvena toimimisen päällään. Hän toimi
totuuden pää-äänenkannattajana siihen asti kunnes pää ei enää kantanut.
Pääasia on että pääasia on pääasia, vaikka ilman päätäkin. Se on parasta
mitä kristitylle voi tapahtua. Päättömänä on vaikea toimia asiamiehenä ja
naisena, mutta jos ennen pään menettämistä ehtii katsoa siihen suuntaan
mihin Johannes Kastaja kehotti katsomaan saa kerran iankaikkisuudessa katsoa
Johannes Kastajan päätä alkuperäisessä yhteydessään ja laulaa muiden
päättömien kanssa ”Kaikki kohdallaan kerran taivaassa, kerran taivaassa…”
Kutsu hänet juhannuksen juhlapuhujaksi.
Hän julistaa juhannuksen pääuutisen: Pää kiinni ja usko synnit anteeksi!

Teuvo V. Riikonen