Teuvo V. Riikonen
rehtori, kaupunginvaltuutettu

AATETTA JA DYNAAMISUUTTA

Suomalaista politiikkaa on syytetty aatteettomuudesta. Aatteellista keskustelua ei käydä kovin paljon. SDP:n puoluejohtaja kilvassa tämä näkyy selvemmin kuin Keskustan, jossa keskustelu on vilkkaampaa. Esimerkiksi kansanedustaja Hannu Takkula peräänkuulutti kristillisten arvojen puolustamista asettuessaan ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi.
KD:n kansanedustaja Sakari Smeds kertoi, että piirijärjestöjen kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen jälkeen puhe kääntyy enemmän hirvimetsälle kuin aatteelliseen keskusteluun. Toisaalta puolueissa on myös selvää itsekritiikkiä. Muutaman kuukautta sitten SDP:n entinen puh.joht. Pertti Paasio ruoti kovasti omiaan köyhien unohtamisesta. RKP:ssa istuva puoluejohtaja on haastettu kisaan, jossa aatteellisuus on esillä. Kristillisdemokraattisessa puolueessa käytiin voimakas aatekeskustelu nimen vaihdon yhteydessä.

Onko puoluepolitiikan aika ohi? Onko suurten poliittisten puolueiden ja toimijoiden aika ohi? Onko aatteettomuus pysyvä tämän ajan ilmiö?
Puoluekentän liikkuminen ei ole uusi ilmiö. Tämähän on nähty monissa maissa. Tietty tyytymättömyys aina purkautuu vaaleissa niin kuin Ranskassa juuri näimme. Suomessa olisi tilausta uudelle Vennamolle, mutta sitä asemaa ei oteta, ellei sitä ole. Aatteettomat puolueet yleensä syntyvät ja kuolevat. Ne ovat kuin Helsingin rautatieasema. Ovet käy molempiin suuntiin kunnes lähtijöitä ei ole ollenkaan.
Puolueet joilla on selvä aate yleensä selviävät. Näin on käynyt niin suurille puolueille kuin pienemmille kuten Vihreille ja myös kristillisdemokraateille. Molemmat ovat ottaneet toiminnassaan myös pohjakosketuksia, mutta aate on säilynyt ja puolue on pysynyt puoluekartalla.
Pohjoismaissa mielenkiintoinen tilanne on Norjassa, jossa jo toisen kerran muodostettiin hallitus, jonka johdossa on kristillisdemokraattien sisarpuolueen Kristillisen kansanpuolueen Bondevik. Suomessakin puoluejohtaja Bjarne Kallis on taitojensa ja persoonansa puolesta täysin uskottava ministeri jopa pääministeri vaihtoehto. Mutta aika ei ole vielä kypsä siihen. Myös Norjassa on käyty voimakasta aatteellista keskustelua kristillisdemokratian sisällöstä.

Työskentelen itse vapaan sivistystyön alaisessa oppilaitoksessa. Tämä oppilaitosmuoto on ollut yli sata vuotta. Usein sille on soitettu kuolinkelloja, mutta silti se on yhä olemassa. Olin pari kuukautta sitten Helsingissä 30 vuotta täyttävillä nuorten gospel-festivaaleilla. Parin viikon kuluttua Kerimäellä on yli 50 vuotta pidetyt Kirkon nuorisopäivät.
Mikä pitää yllä niin oppilaitosta kuin jotakin tapahtumaa? Se on sama asia joka pitää yllä poliittista puoluetta.
Siihen tarvitaan kahta asiaa: aatteellisuutta ja dynaamisuutta.
30 vuotta pienessä itä-suomalaisessa Savonlinnan kaupungissa toiminut poliittisen puolueen paikallisosasto kertoo, että sekä aatetta että dynaamisuutta on löytynyt.

Kristillinen liitto syntyi yli 30 vuotta sitten aivan erilaiseen yhteiskuntaan. Silloin kristillisiä arvoja poljettiin, maassa oli yksipresidentti järjestelmä ja menossa oli villi 60-luku. Kristillinen liitto keräsi aatteellisena puolueena heti kannatusta, mutta sai aikaan myös kriittisiä äänenpainoa. Se ei liene paha asia. Puolueen merkitystä ei voi turhentaa, vaikka usein suurten puolueiden taholta tällaista tuleekin. Viime vuonna puolue muutti nimensä Suomen kristillisdemokraateiksi. Nimenvaihdos ei mennyt kivutta niin kuin ei mikään uudistus.
Nimen vaihdoksen yhteydessä puolue kävi myös tarpeellisen aatteellisen keskustelun. Sitä keskustelua on yhä hyvä jatkaa. Kristillisdemokraateilla erityinen vaara on regimenttien sotkeminen. Kristinuskoa ei voi myöskään yksi puolue omia itselleen. Kristittyjä ihmisiä voi olla ja on kaikissa puolueissa, jopa kristillisdemokraateissa. Raamatunopettajana mikään ei kuulosta korvissa niin kamalalta kuin poliittinen Raamatunopetus, jossa regimentit sotketaan, raamatusta irrotetaan irrallisia jakeita ja kaikki asiat hengellistetään tuntematta Raamatun kokonaisilmoitusta.
Mutta sen kokonaisilmoituksen pohjalta kristityt ihmiset voivat toimia omilla alueillaan alueen kehittämiseksi - myös poliittisissa puolueissa. Mutta uskottavaa se ei ole ilman aatetta.

Mutta sitten se toinen asia. Dynaamisuus. Japanilaisissa menestyvissä yrityksissä pyritään siihen, että toimijoista noin 25 % vaihtuu viiden vuoden välein. Tämä ei sinänsä kerro kaikkea yrityksen menestymisestä. Monien yhdistysten, järjestöjen ja myös puolueiden ongelma on että uusia ihmisiä ei saada mukaan. Nuoret eivät halua sitoutua. Sama ongelma on kaikilla puolueilla. Aina heitä ei aktiivisesti myös etsitä. Yhtenä syynä on, että monille on vaikeaa luopua vallasta. Kunnioitettava ikä ja se kuinka kauan on toiminut ei ole ongelma, vaan että ei ymmärrä omaa aikaansa. Ja sitä, että kerran kaikesta joutuu luopumaan.
Paavo Haavikon Tarja Halosesta kertovassa kirjassa on alkusivulla presidenttimme ajatus "Valta on lainassa".
Jos sitä ei ymmärrä silloin voi käydä niin kuin Elvikselle loppuvuosina tai nykyiselle Paaville. Kaikki kunnioittavat, mutta näkevät myös, että parhaat laulut on jo laulettu, silti lavalle pitää päästä. Jos ei muuten niin, koska Paavin virka vaatii lavalle nousemista.

Miten tämä liittyy Savonlinnan KD:n 30-vuotisjuhlaan? Viime kunnallisvaaleissa Savonlinnassa KD oli ainoa puolue, joka kasvatti kannatusta merkittävästi, vaikka se ei kanavoitunut uusiksi valtuustopaikoiksi. Mikä tähän oli syynä? Juuri se joka vaikuttaa toiminnan säilymiseen eli dynaamisuus. Vanhat valtuutetut pyysivät uusia nuoria ehdokkaita. Heitä oli useita pari-kolmekymppisiä, jotka saivat kymmeniä ääniä, vaikka eivät vielä tulleet valituiksi. Osa heistä toimii lautakunnissa. Yksi heistä on juontamassa tätä juhlaa. Heissä on tulevaisuus. Nuoret ja nuori sukupolvi tuo mukanaan aina osaamista, innovatiivisuutta ja uutta ajattelua. Kun siihen lisätään vanhojen viisaus ja harkinta toiminnalla on menestys. Tällainen ilmiö tapahtui myös KD:n pohjois-Savon piirissä, josta juhlapuhujamme on.

Kaikessa poliittisessa toiminnassa on huomioitava aatteellisuuden ja dynaamisuuden ohessa arvot. Se on juuri yksi kulmakivi.
KD on arvopuolue, sillä ihmisarvo on aina tärkeämpi kuin markkina-arvo.
KD:n yksi tehtävä on puolustaa niitä, jotka eivät vaadi oikeuksiaan ja eivätkä kirjoittele yleisöpalstoille huonosta palvelusta.
Vammaisten, vanhusten, köyhien ja syrjäytyneiden puolesta tulee puhua ja myös toimia.
Ajassamme korostetaan paljon suorituksia ja osaamista. Numeroita ja etenemistä. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää tuloksen tekemistä
Arvokeskusteluun kuuluu myös sen näkeminen, että elämä on yllättävän hauras asia. Kuka tahansa koska tahansa voi joutua elämän haurauden kohtaamaksi. Juuri silloin tarvitaan tukiverkkoa.
Silloin elämän "epäilysten alla elävä ihminen voi myös kiittää", niin kuin 100 vuotta sitten vaikuttanut virsirunoilija ja myös politiikassa mukana ollut Leonard Typpö seuraavaksi tässä juhlassa laulettavassa virressä 105 kirjoitti.

Mutta tarvitaan myös poliittista tahtoa ja päätöksentekoa, jossa arvot ovat läsnä. Siinä on myös KD:llä tehtävä. Ei ainoastaan tehtävä vaan myös mahdollisuus. Puoluekentässä voi tapahtua ja tapahtuu muutoksia.
KD on ottanut tavoitteekseen kannatuksen nousun, jopa 4:ksi suurimmaksi puolueeksi. Se on mahdollista, mutta se alkaa vain hyvin hoidetusta perustyöstä paikallistasolla.
Tämä 30-vuotisjuhla osoittaa, että Savonlinnassa paikallistasolla se on hoidettu hyvin.
Siitä voi onnitella ja se haastaa myös toimimaan yhä paremmin kaupungin ja koko alueen hyväksi.