MIELIPIDE / SAVONMAALLE

PÄRJÄÄKÖ KÖYHÄ KISASSA?

Köyhyys on teema, joka pitää ottaa vielä ennen vaaleja esille. Suomalainen yhteiskunta pitää sisällään valtavan joukon ihmisiä, joille jokapäiväinen köyhyys ei ole vain sanahelinää, vaan arkea. Kyse ei ole vain pienituloisista, vaan minimituellä elävistä, jotka sairauspäivärahoilla, työmarkkinatuella ja toimeentulotuella kituuttavat. Heille monille köyhyys merkitsee arkipäivän sinnittelyä, elämän vaikeutta ja myös häpeää. Osa hiipii kaupunkien leipäjonoihin. Osa elää maaseudulla pienissä kylissä ja vaatimattomissa taloissa.

Köyhyysteemassa kolme ryhmää voidaan ottaa esille.
Ensimmäinen on lapsiperheet. Meillä on jo ylisukupolvista köyhyyttä jopa kolmannessa sukupolvessa. On perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat työttömiä tai yksinhuoltajia, jotka vievät yksin monilapsista perhettä eteenpäin. Naisille tilanne on vielä pahempi, koska heidän palkkatulot on 20 % miehiä alemmat. Lapsiperheiden tuloerojen kasvu on johtanut kohti eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuuden kasvua.

Toinen ryhmä on yksinelävät, joiden määrä on jo yli miljoona. Vaikka syyt yksinelämiseen ovat erilaiset, on Suomessa yhden hengen talouksia kaikista asuinkunnista yli 40 %. Koko elämän ajan naiset asuvat miehiä useammin yksin. Suomalaisen politiikan suuri ongelma on, että yksineläviä ei aina huomioida yhtenä joukkona. Esimerkiksi syrjäytyminen työstä ja samanaiakaisesti eläminen ilman elämänkumppania nostaa köyhyysriskiä. Yksinelävältä köyhältä puuttuu usein työ ja perhe, mutta silti hän joutuu maksamaan monista asioista enemmän.

Kolmas ryhmä on päihdeongelmaiset, joiden elämäntilanne on usein monimutkainen vyyhti, joka on alkanut pienestä. Heistä monet ovat jo pudonneet kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle, eivätkä edes sijoitu sosiaalityön työllistävien toimenpiteiden kohteeksi. Monilla päihdeongelmaa ja köyhyyttä lisää häpeä, joka liittyy pärjäämättömyyteen. Köyhyys salataan ja yksin pärjääminen on ainoa keino selvitä.

Tarvitsemme aivan uutta asennetta köyhyysongelmaan. Sen verran monella köyhyys alkaa olla myös periytyvää, että yhteiskunnan on puututtava asiaan. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot katkeavat liian monen kohdalla. Eikä alla ole ketään ottamassa vastaan. Hyvinvoinnin jakoperusteita pitää muuttaa. Rikkailta on otettava enemmän ja köyhille on jaettava enemmän.

Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija
KD:n 1. varapuheenjohtaja
Eduskuntavaaliehdokas