Pieksämäen lehti 5.3.2007

ONKO MAASEUTUPOLITIIKKA EPÄONNISTUNUT?

Suomessa on menossa raju taistelu pääkaupunkiseudun, muiden kaupunkien ja maaseudun välillä. Kyseessä on pudotuspeli, jossa maaseutukunnat ovat suurimpia häviäjiä. Suomalaiset kaupungit käyvät kovaa kilpailua nuorista koulutetuista ihmisistä. Pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset keräävät suurimman voiton. 25-40-vuotiaat akateemisesti koulutettu väki pakkautuu muutamiin kaupunkeihin.  Suomalainen maaseutu on EU-aikana menettänyt asukkaita enemmän kuin 1960-70 lukujen muuttoliikkeen aikana Ruotsiin. Lähtijät ovat nuoria ja keski-ikäisiä. Valtion investoinnit ovat kohdentuneet vahvimmin eteläisimpään Suomeen.

Valtion paikallishallinnon yksiköitä on vähennetty. Mm. poliisien virkojen vähäisyys ja alueiden suuruus ovat heikentäneet turvallisuuspalveluja maaseudulla.  

Vaikka muutamat maakuntien päätieverkkohankkeet ovat käynnistyneet, alemman tiestön kunnossapito- ja kehittämismäärärahaa leikattiin vuodelle 2007 noin 20 miljoonalla eurolla. Yksityisteiden valtionapua on leikattu. Aluepoliittinen EU-rahoitus supistuu noin 25 % alueesta riippuen. Vaikka energia-alalla on mahdollista saada uusia työpaikkoja, se ei korvaa sitä määrää, joka maataloudesta vähenee. Kokonaismaatalous on alentunut vuodesta 2003 vuoteen 2006 25 %. Viljelijän tuntipalkka on noin 4 euroa, kun palkansaajan keskiansio on noin 18 euroa. Maatilatalouden kehittämisrahastossa on noin 200 miljoonan euron avustusvaje. Kuntatalous on maaseutukunnissa lähes poikkeuksitta ahdingossa. Hallitus on jatkanut mm. maaseutukunnille erittäin tärkeiden valtionosuuksien indeksitarkistusten leikkauksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sisältyvä valtionosuusuudistus ei lupaa uutta rahaa kunnille. Lipposen ja Vanhasen hallitusten harjoittama eläkepolitiikka on ollut epäoikeudenmukaista ja siitä ovat kärsineet eniten maaseudun pieneläkeläiset. Kansaneläkkeistä suhteellisesti suurin osa maksetaan maaseudulle. Kansaneläkkeen noin 500 euron taso on todellisuutta noin 86.000 ihmiselle. Lipposen hallitus leikkasi pienehköä ansioeläkettä saaneilta kansaneläkkeen pohjaosan pois. Yli 100.000 eläkeläiseltä leikkaus tehtiin kahteen kertaan ja vain osalle toinen leikkaus osittain korvattiin. Lipposen hallitus sääti yksityisalojen eläkeläisille ns. taitetun indeksin, joka merkitsee sitä, että työeläkkeet jäävät palkkakehityksestä jälkeen ja eläkeläisten eriarvoisuus kasvaa ostovoiman heiketessä. Verotuksessa eläkeläiset pantiin palkansaajia kireämmän verotuksen alaisiksi Lipposen hallituksen toimesta eikä Vanhasen hallitus ole asiaa korjannut. Sen sijaan se on jakanut hyvätuloisille verokevennykset ja poistanut varallisuusveron kokonaan.

Alkoholipolitiikan ongelmat näkyvät maaseudulla ja niille lankeaa suurempi lasku, kuin alkoholiveron tuotosta pitäisi tulla enemmän maaseudulle. Valittu suomalainen politiikka tuntuu maaseudulla ihmisten - joista suurin osa on eläkeläisiä - selkänahassa. Joudumme kysymään, onko suomalainen maaseutupolitiikka epäonnistunut?

Teuvo V. Riikonen

rehtori, kirjailija

kansanedustaehdokas (kd)