SAVONMAA 2010

MITÄ HYVÄÄ SAVONLINNAN SEUDUSSA?

Kesän alkaessa näyttää meille kauneimpia puoliaan on hyvä miettiä, mitä hyvää on Savonlinnan seudussa? Tulin muutaman vuotta sitten kesän alussa lentokoneella Savonlinnan kentälle, kun vähän ennen laskeutumista koneen kapteeni kuulutti jotenkin näin: "Arvoisat Savonlinnalaiset, katsokaa miten kauniissa kaupungissa te saatte asua..." Tuo lause jäi pysyvästi mieleen.

Olen asunut Savonlinnassa kohta 11 vuotta. Mutta olen asunut myös pääkaupungin kehyskunnissa ja Helsingissä sekä myös ulkomailla noin kolme vuotta sekä vieraillut kymmenissä maissa. Jokaisessa paikassa on hyvät ja huonot puolet. Kiinnitymme usein vain niihin huonoihin puoliin ja näköalat tulevat kapeiksi. Monista suurista ongelmista huolimatta monet asiat ovat täällä kunnossa. Peruspalvelut toimivat, täällä on hyvät koulut ja harrastusmahdollisuuksia löytyy. Maailmalla meidät tunnetaan Oopperajuhlista. Afganistanissa tapasin Kanadalaisen, joka tiesi Suomesta vain Savonlinnan oopperajuhlat. Täällä on elinvoimaista kulttuuriosaamista ja mukavia ihmisiä. Ulkopuolelta tulleet opiskelijat tuovat oman leimansa kaupunkiin. Täällä on toimivia yrityksiä ja paljon erilaista piilossa olevaa osaamista, jota ei mainita koskaan julkisuudessa. Ja tämä Savonlinnan kesä, lörtyt torilla ja auringonlasku Ritalamäellä..

Voimme olla samaa mieltä sen lentokoneen kapteenin kanssa.
Mutta sitten se toinen puoli, ettei menisi pelkäksi ylistelyksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on muutamia ryhmiä, joista meidän on kannettava erityista huolta yhteisvastuullisesti. Niin myös täällä kauniissa kaupungissamme ja tällä Savonlinnan seutukunnalla.

Ensimmäinen ryhmä on nuoret työttömät, joille pelkkä auringonpaiste ei tuo työtä ja toimeentuloa. Nuorten työttömien kasvava ryhmä, joiden joukossa on sekä naisia että miehiä, mutta enemmän miehiä on meille kipeä asia. On yhteiskunnallinen häpeä, että juuri ammattiin valmistuneet tai työelämään totuttautuneet laitetaan lomautukseen ja irtisanotaan. Toinen ryhmä on masennuksen takia liian nuorena eläkkeelle jääneet, joista nuorimmat ovat alle 30 vuotiaita ja heidän joukossa on poikkeuksellisen paljon naisia. Mikä tässä tehokkuutta ja rahaa takovassa maailmassa on vikana, kun osa ei pysy vauhdissa mukana?
Kolmas ryhmä on liian aikaisin työkyvyn menettäneet, joista liian monet ovat vasta viidenkympin paikkeilla.
Suomalaisten työpaikkojen hyvinvointiin tulisi satsata enemmän.
Näitä kaikkia ihmisiä suomalainen yhteiskunta ja myös kaunis kotiseutumme tarvitsee. Ja jokainen heistä on yhtä arvokas kuin kuka muu tahansa.

Politiikassa riittää työtä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Iloitsemme kauniista seutukunnastamme, mutta jatkamme työtä edellämainittujen ryhmien ja kaikkien ihmisten puolesta. Ja samalla ajamme sen kaupungin parasta, mihin meidät on laitettu asumaan.

Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija