LÄNSI-SAVO 2010

PUHEENVUORO

MAAILMANKUVAN RAKENTUMINEN TARVITSEE KIRJALLISUUTTA

Tiedon välittämisen nopea muuttuminen ei ole vähentänyt tiedon tarvetta.
Internet on tuonut mukanaan valtavan tiedon määrän, jossa ei enää samassa mittakaavassa valvota tiedon laatua ja lähdettä. Ihmiset eivät osaa enää erottaa tutkitun ja tulkitun tiedon eroa. Kaikki mikä on painettu paperille tai löytyy netistä on totta. Tilanne on kaikkialla maailmassa samanlainen - myös Suomessa. Ihmisen maailmankuva tarvitsee rakennusaineita.
Siihen liittyy olennaisesti kotimainen kirjallisuus. Ihminen tarvitsee oman identiteettinsä rakentamiseksi oppikirjoja, hakuteoksia, karttoja, oppaita ja yleensä tietokirjallisuutta.

Aikamme nopea tempo on saanut aikaan sen, että eri asioista on saatavissa valtavasti tietoa. Tiedon taustaa ei aina ole selvitetty. Media on täynnä kaikkien alojen asiantuntijoita, jotka eivät enää ole minkään alan asiantuntijoita. Pinnallinen mediamaailma arvostaa enemmän facebookkiin syötettyjä liitetiedostoja kuin vuosia tehtyjä tutkimuksia ja väitöskirjoja.
Tutkitulle tiedolle tulee antaa sille kuuluva arvo, ettei tiedosta tule hutkittua tietoa. Wikipedia-journalismi johtaa helposti laiskuuteen, joissa asioiden taakse ei osata eikä viitsitä katsoa.

Tämän takia on tärkeää, että myös kansallisesti tärkeistä aiheista julkaistaan kotimaisilla kielillä. Siihen kuuluu kotimainen oppikirjallisuus. Niissä luodaan se arvopohja, jolle koko kouluopetus rakentuu. Mediaympäristön muuttuessa globaaliksi, viihteelliseksi ja myös pinnalliseksi, on tärkeää panostaa lasten ja nuorten tietokirjallisuuteen.
Myös vähemmistöjen oikeudet tulee huomioida kaikessa julkaisutoiminnassa.

Tietokirjallisuudessa on muistettava myös tekijänoikeudet. Suuret mediatalot ja monet muut tahot vähättelevät tekijänoikeuksia, kun asioita katsotaan vain kuluttajan näkökulmasta. Vapaan tiedonsaannin, digitaalistumisen ja internetin kehityksen seurauksena on unohdettu tiedon alkuperäisten tekijöiden asema ja oikeudet. Sähköiset oppimisympäristöt ovat korvanneet perinteisen kirjan. Vaikka tällainen on osittain luontainen kehitys, on muistettava että perinteinen tietokirjallisuus on suomalaisen sivistyksen ja koulutuksen perusta. Yli 80 % Suomessa julkaistuista kirjoista on tietokirjoja. Myös tekijöillä on oikeus saada korvaus työstä.

Suomalainen kirjallisuus näin pienellä kielialueella ei voi koskaan elää pelkästään markkinatalouden varassa. Suurin osa kirjoista on vähälevikkisiä.
On kulttuuriteko julkaista kirja, joka jättää tietoa jälkipolville.
Kirjallisuus pärjätäkseen ja elääkseen tarvitsee myös kulttuuripoliittisia keinoja. Kirjailijoiden, myös tietokirjallisuutta julkaisevien toimintaedellytyksiä on parannettava. Yleinen kulttuurituki on kohdistettava koko kirjallisuuden kenttään, jossa myös vähemmistöjen, kuten ruotsinkielisten, saamelaisten, romaanien, maahanmuuttajien, vammaisten ja selkokieltä tarvitsevien edellytykset uuden tiedon saantiin tulee hoidettua. Ihminen sivistyäkseen ja maailman kuvaansa rakentaakseen tarvitsee myös tutkittua tietoa.

Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija
Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja
Savonlinna