SAVONMAA – POLITIIKAN PAKEILTA

KAHTIA JAKAUTUNUT KANSA

Joulun lähestyessä on hyvä muistaa suomalaisen yhteiskunnan toinenkin puoli. Kauppojen täyttyessä ihmisistä ja ihmisten kokoontuessa hiljentymään joulunviettoon on hyvä muistaa lähimmäisistämme toinenkin todellisuus. Sen juuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti vahvistaa. Suomalaiset ovat yhä enemmän jakautumassa kahteen kastiin. Sen seurauksena toimeentulotuen tarve on kasvanut. Köyhyys on kasvanut ja sen mukana toimeentulo-ongelmat. Yhä enemmän on ihmisiä, jotka elävät perusturvan varassa tai sen alapuolella. Raportti nostaa esille kolme ryhmää: nuoret työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä yli 80-vuotiaat. Köyhyys ei kysy ikää.

Huolestuttavaa on erityisesti alle kouluikäisten lasten perheiden toimeentulo-ongelmat. Suomessa elää lapsia suhteellisen köyhyysrajan  alapuolella saman verran kuin 1970-luvulla. Yli 68-vuotiaista kansaneläkkeellä olevista yli puolet on köyhiä. Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut. Hyvinvointia on, mutta se jakautuu epätasaisesti. Mistä tämä johtuu? Kyllä harjoitetulla ja johdetulla politiikalla on ollut oma seuraus. Samanaikaisesti kun julkinen sektori kasvattaa velkataakkaa, niin me olemme onnistuneet köyhdyttämään lapsemme ja tällä vauhdilla myös lapsen lapsemme ja tulevat sukupolvet.
Säästöjä mietittäessä heikommassa asemassa olevat olisi jätettävä säästötoimien ulkopuolelle. Pahoinvointi on saatava laskuun ja hyvinvointi nousuun.

Hyvin voinnin vastakohta on syrjäytyminen, jolla tarkoitetaan taloudellista, sosiaalista, terveydellistä ja koulutuksellista huono-osaisuutta. Tarvitsemme enemmän varhaista puuttumista sekä syrjäytymisvaarassa olevien tukemista kaikella tavalla. Sosiaaliturvan tulee auttaa ihmistä hänen omanarvon tuntoa kunnioittaen. Vähävaraisten kansalaisten riittävän toimeentulon turvaaminen on periaatteellinen kysymys. Tavoitteena tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen sosiaalihuolto. Tarvitaan monipuolisia toimia.

Joulun aika muistuttaa meitä myös toistemme auttamisesta. Pelastusarmeijan padat, seurakuntien diakoniatyö ja erilaiset joulukeräykset ovat hyviä esimerkkejä kansalaisyhteiskunnasta, jossa auttaminen ei ole vain yhteiskunnan ja viranomaisten varassa. Meistä jokainen voi osallistua näihin keräyksiin, jossa saamme yhdessä kantaa vastuuta lähimmäisistä ja kauimmaisista. Seurakuntien tilaisuuksissa joulun aikoihin puhutaan myös yhdestä köyhästä perheestä, jotka joutuivat muuttamaan vastasyntyneen lapsen kanssa toiseen maahan vihamielisen hallitsijan uhan alla.
Samanlaisia kohtaloita on keskuudessamme ja maailmassa tuhansia ja miljoonia. Emme voi auttaa kaikkia, mutta voimme  pienellä eleellä tuoda tänä jouluna jonkun elämään toivoa. Omasta antaminen tuo myös todellista joulutunnelmaa. Rauhallista joulua kaikille!

Teuvo V. Riikonen
kaupunginvaltuutettu ja 1. varapuheenjohtaja (kd)