Savonmaa/ Kolumni ja blogi

KIITOS VETERAANIT ITSENÄISESTÄ SUOMESTA

Salpalinja on tuttu monille sotiemme veteraaneille ja Suomen historiaa tuntevalle. Minulla oli tilaisuus viime kesänä eräällä veneretkellä tutustua yhteen salpalinjan linnoitukseen. Salpalinja oli talvisodan jälkeen Suomen itä-rajan läheisyyteen rakennettu puolustuslinja. Rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskystä ja sen pituus oli 1200 km ja se koostui sadoista linnoitteista. Salpalinja on yhä Suomen suurin rakennustyömaa, kun enimmillään jopa 35.000 miestä ja 2000 lottaa oli töissä ja muonittamassa. Salpalinjan tyypillisin kantalinnoite oli konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin 170 kappaletta. Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa.  
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Jatkosodassa kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen linjaa. Linja oli kuitenkin osittain miehitettynä nostoväellä ja vanhemmilla reserviläisillä kesän aikana. Aseman merkitys oli välillinen: taistelussa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944. Salpalinja oli myös sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaa on perustellusti kutsuttu viimeiseksi puolustuslinjaksi.

Salpalinja opettaa meille monia asioita. Yhteiskunnassa on tärkeää tehdä työtä yhdessä ja hoitaa oma osuus. Tärkeää on muistaa, että henkisillä ja myös hengellisillä arvoilla on merkitystä. Salpalinja muodosti henkisen selkärangan puolustustaisteluissa. Suomen kansa oli käsittämättömän yhtenäinen talvisotaan lähdettäessä 70 vuotta sitten. Yhtenä merkittävimpänä asiana pidettiin presidentti Kyösti Kallion radiopuheita, jossa hän valoi toivoa ja kehotti myös turvautumaan Jumalaan hädän hetkellä.

Tänään Suomi on itsenäinen ja vapaa kansakunta. Siniristilippu liehuu salossa. Lamasta ja taantumasta huolimatta maassamme monet asiat ovat hyvin. Mutta näin ei olisi, elleivät vuosikymmeniä sitten ihmiset olisi hoitaneet omaa osuuttaan. Sotaveteraanit aivan eturintamassa ja takana monet naiset ja kotijoukot sekä koko kansa seisoi yhtenä rintamana.  Linja piti. Hädän hetkellä kansa myös rukoili, kääntyi Kaikkivaltiaan puoleen. Henkisellä ja hengellisellä selkärangalla oli merkitystä samalla tavalla kuin Salpalinjalla oli merkitystä puolustustaisteluissa henkisenä selkärankana.
Itsenäinen Suomi on uhrilla maksettu. Tänään me nuoremmat sukupolvet esitämme kunnioituksen ja kiitoksen sotiemme veteraaneille ja edellisille sukupolville tehdystä työstä.

Suomi on hyvä maa elää, asua ja tehdä työtä tulevien sukupolvien hyväksi. Nyt on tärkeää laman ja taantuman keskellä muistaa yhteisvastuumme kansamme asioista. Suomella on myös varaa osallistua globaaliin vastuuseen maailman kansoista. Siksi tämänkin vuoden itsenäisyyspäivänä sadat suomalaiset sotilaat ja siviilit tekevät työtä maailman eri kriisialueilla auttaakseen heikommassa asemassa olevia maita vapauteen.  Itsenäisellä ja vapaalla kansalla on varaa siihen.

Itsenäinen Suomi on yhteisen kiitoksemme aihe.
Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija
kaupunginvaltuutettu ja KD:n 1. varapuheenjohtaja