POLIITTINEN TILANNEKATSAUS Teuvo V. Riikonen, Kristillisdemokraattisen puolueen 1. varapuheenjohtaja PIKKUPARLAMENTTI, Enonkoski 4.12.2009, Vapaa käytettäväksi perjantaina 4.12.2009 klo 18.00 GLOBAALI VASTUU TÄRKEÄMPI KUIN POLIITTISEN ELIITIN KINASTELU Köyhien tyttöjen kouluttaminen tärkeämpää kuin Suomen poliittisen eliitin kinastelu viestinnästä joukkojen kotiutumisen yhteydessä. Taloudellisesta lamasta huolimatta meidän Suomalaisten on kannettava vastuutamme globaalista maailmasta. Siihen liittyy demokratian ja ihmisoikeuksien kehittyminen. Tällöin on aina huomioitava yksityinen ihminen ja hänen oikeutensa. Riittävä toimeentulo, koulutus, terveydenhuolto ja mahdollisuus osallistua päätöksen tekoon kuuluvat tähän. Kansainväliset ihmisoikeudet tarkoittavat sitä, että ketään ei saa syrjiä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, uskontoon tai syntyperään perustuen. Juuri ihmisoikeuksien loukkaaminen ovat syy väkivallalle ja sodalle. Niihin puuttuminen ajoissa vähentää väkivallan ja sodan mahdollisuutta ja suovat edellytykset kehitykselle, jossa erityisesti huomioidaan heikommassa asemassa olevat, naiset ja lapset. Jokaisen valtion tulisi turvata omille kansalaisilleen että maahanmuuttajille kohtuullisen toimeentulon, riittävät terveyspalvelut ja maksuttoman koulutuksen. Köyhimmissä maissa nämä oikeudet toteutuvat huonoimmin. Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, sitä että ihmisoikeudet eivät toteudu. Se ei merkitse vain vähäisiä tuloja vaan myös huonompia mahdollisuuksia osallistua omaa elämää koskevaan päätöksentekoon ja siten vaikuttaa omaan elämään. Huonoiten ihmisoikeudet toteutuvat naisten ja tyttöjen kohdalla, joka tarkoittaa korkeaa lukutaidottomuutta, raskauteen ja synnytyksiin liittyviä terveysongelmia, syrjintää ja pakkoavioliittoja. Kansalaisoikeudet luovat pohjan demokratialle, jota politiikka tukee. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, sananvapauteen, uskontoon ja yhdistymisvapauteen sekä yhdenvertaiseen kohteluun. Se mikä meillä pohjoismaissa on itsestäänselvyys, ei ole köyhissä ja kehittymättömissä maissa. Ratkaiseva kehityksen edellytys on koulutus, joka on parhaimpia keinoja estää köyhyyttä. Joka viides kehitysmaassa oleva aikuinen on lukutaidoton ja 72 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä lainkaan koulua. Suurin osa koulun ulkopuolelle jäävistä lapsista tulee köyhistä perheistä, joilla ei ole varaa koulumaksuihin - ja tarvikkeihin. Tyttöjen osa on jäädä kotiin. Juuri tämä on ollut Afganistanin ongelma. Suomen syksyn poliittista keskustelua Afganistanin asiassa on ohjannut kysymys toimiko presidentin, pääministerin, ulkoministerin ja puolustusministerin viestintä enemmän kuin se tieto, että vuoden 2001 jälkeen Afganistanissa yli 6 miljoonaa lasta on päässyt kouluun. Silti tytöistä vasta noin viidesosa on koulutuksen piirissä. Afganistanin lasten kouluttaminen on tärkeämpää kuin Suomen poliittisen eliitin kissa-hiiri leikki viestinnästä. Lamasta ja taantumasta huolimatta Suomella on edelleen globaali vastuu maailman kansoista.