MIELIPIDE

MAAHANMUUTTAJA ON TERVETULLUT SUOMEEN
Itä-Savo, 22.12.06

Silloin tällöin keskuudessamme ilmenee orastavia merkkejä kylmäkiskoisuudesta muukalaisia kohtaan. Pelko ja epävarmuus ovat usein esillä, kun puhe kääntyy siirtolaisiin, pakolaisiin ja maahanmuuttajiin. Suusta lentää ohjuksen tavoin erilaisia rasistisia lauseita, jotka ovat enemmän kuin vain yksittäisiä sanoja. Ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia kohtaan tuntemamme vihamielisyyden takana on useita syitä. Yhtenä vahvana syynä on itsekäs haluttomuutemme antaa omastamme niille, jotka ovat erilaisia. Se paljastaa, millaisia me olemme.
Kun tunnemme itsemme uhatuiksi, kutsumme samalla suvaitsemattomuuden paikalle. ”Suvaitsemattomuuden saarna on tapana aina kääriä ’rappion ja tuhon’ vastustamisen pakettiin” kirjoitti Peter Englund. Sivistyneet, elinvoimaiset ja henkisesti suuret valtiot ovat aina olleet suvaitsevaisia. Suomessa asuu tällä hetkellä maahanmuuttajia noin 130 000-140.000 ihmistä, ja heidän määränsä on ennakoitu nousevan seuraavien vuosien aikana roimasti. Etelä-Savon alueella maahanmuuttajia on lähes 2000 henkilöä. Se tarkoittaa sitä, että yhä useammin meidän luokissamme, kylissämme, seuroissamme, kaupungeissamme ja työpaikoissamme on ulkomaalaistaustaisia, erilaisia ihmisiä.
Perinteisesti suomalaiset ovat hoitaneet vähemmistöasiat erittäin hyvin. Ruotsinkielisten asema on meillä poikkeuksellisen hyvä. Suomen luterilainen kirkko on näyttänyt esimerkkiä siitä, miten vähemmistöjen oikeuksia tulee hoitaa kääntämällä lähes kaikki kirkolliset kirjat saamenkielelle. Marsalkka Mannerheim osoitti kunnioitusta Suomen juutalaisia kohtaan vieraillessaan sodan loppuvuosina Helsingin juutalaisessa synagogassa itsenäisyyspäivänä. Samoin teki Paavo Lipponen vähän aikaa sitten vieraillessaan Helsingin Synagogan 100-v. juhlassa. Meillä myös monet pienet etniset ryhmät ovat integroituneet hyvin yhteiskuntaan. Parhaiten ehkä Tataarit. Joku on väittänyt, että huonoiten meillä on hoidettu romanien asiat.
Näistä esimerkeistä huolimatta ajassamme on merkkejä siitä, että kaikki muukalaiset eivät ole turvassa. Esimerkkejä kielteisistä asenteista ja teoista muukalaisia kohtaan, jopa heidän yritystoimintansa vahingoittamisesta on liikaa. Onko erilaisuuden kammo erityisesti meidän suomalaisten ongelma?
Jo Raamatussa kehotetaan Israelin kansaa, ettei se kohtelisi omassa maassaan olevaa muukalaista huonosti. Terho Pursiainen on muokannut kirjaansa Kymmenen uutta käskyä nykyajalle kokonaan oman käskyn tätä asiaa koskien. ”Älä sorra erilaista!” Pursiainen sanoo, että erilaisuuden kohtaamisen ongelma on paljon laajempi ja syvempi kuin vain maassa asuvien pakolaisten ja maahanmuuttajien kohtelemisen ongelma. ”Jokainen meistä kuuluu vähemmistöön jonkin piirteensä perusteella. Elleivät vähemmistöt ole Suomessa turvassa, turvassa ei ole lopultakaan yksikään ihminen.” Martin Luther King sanoi: ”Aina kun vähemmistö eristetään vähemmistöä syrjitään.”
Kielen ja ammatin oppiminen on maahanmuuttajien integroitumisen kannalta tärkeää. Yleensä tämän kautta on mahdollisuus löytää paikka uudessa yhteiskunnassa. Tarvitsemme tulevaisuudessa työperäistä maahanmuuttoa enemmän. Maahanmuuttajien sopeuttaminen yhteiskuntaamme on yhteinen asiamme.
Joulun seudun aikaan on hyvä muistaa, että lähi-idässä oli 2000 vuotta sitten pakolaisperhe, joka joutui pakenemaan hirmuhallitsijaa – vastasyntyneen lapsen kanssa.

Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija
kaupunginvaltuutettu (kd)
Savonlinna