AIKUISKASVATUKSEN SOSIOLOGISET JA
FILOSOFISET PERUSTEET 3 OV
monimuoto-opinnot 2000-2001
Matti Meriläinen
Joensuun yliopisto
Avoin yliopisto
PL 111
80101 JOENSUU


OPPIMISTEHTÄVÄ 3
Aikuiskasvatusorganisaatioon tutustuminen

Teuvo V. Riikonen
Rentukantie 3
57710 SAVONLINNA
015-5729122, 040-5532662
tvr40@suomi24.fi

SAVONLINNAN KESÄYLIOPISTO

1. Mistä organisaatiosta on kysymys?

"Kesäyliopisto on talousalueen kuntien yhteisyritys…" on todennut Savonlinnan kesäyliopiston tiederehtori Kari Tuunanen. Tämä pitää paikkansa Savonlinnan kesäyliopiston kohdalla. Se on toiminut vuodesta 1990 asti yhdistyspohjaisena kesäyliopistona. Virallinen perustamisvuosi on 1965.
Tällä hetkellä siinä on jäseninä Rantasalmen, Sulkavan, Kerimäen, Punkaharjun, Enonkosken, Savonrannan ja Savonlinnan kunnat sekä Joensuun yliopisto ja maakuntaliitto. Ennen vuotta 1990 kesäyliopisto oli Savonlinnan kaupungin alaisuudessa.
Suomen ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960-luvuilla. 1970- ja 1980 luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Lisäksi alueellisuutta on lisätty lisäämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Koulutusta järjestetään myös ulkomailla lähinnä Euroopan maissa.
Vuonna 1999 Suomessa toimi 21 kesäyliopistoa ja niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 52 paikkakunnalla. Lisäksi yksittäisiä koulutustapahtumia oli 81 muulla paikkakunnalla. Kaikkiaan opetusta annettiin 133 paikkakunnalla.
Kesäyliopistojen perustamisen lähtökohtana oli paikalliset koulutustarpeet. Erityisenä tarpeena oli opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys ja jatkokoulutusta. Monissa paikoissa kesäyliopistot toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueilla. Tällöin ne muodostivat hyvän lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen.
Aulis Alanen kirjassaan "Suomen aikuiskasvatuksen organisaatiomuodot" (1992) luettelee kesäyliopistot osastossa "Muut organisaatiot". Samaan osastoon kuuluun etäopetukseen erikoistuneet laitokset, musiikkioppilaitokset ja urheiluopistot sekä aikuisopintojen järjestäminen liiketoimintana. Alan erottaa kesäyliopistot kirjassaan aikuisten yleissivistävistä, vapaasta sivistystyöstä, ammatillisesta ja korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta sekä erityisryhmiin kohdentuvasta koulutuksesta.
Suomen kesäyliopistot siirtyivät 1999 "Laki vapaasta sivistystyöstä" -lain piiriin ja tämän seurauksena Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry:lle laadittiin uudet säännöt. Siinä yhteydessä käytiin keskusteluja kesäyliopistojen tarkoituksesta ja koulutustehtävästä.
Savonlinnan kesäyliopisto on monipuolisella ohjelmallaan tavoittanut runsaasti sekä Savonlinnan että ympäristökuntien ihmisiä. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, jotka toimivat lähinnä aikuiskoulutuksessa avoimen yliopiston periaatteella toimivina koulutuspalvelujen tuottajina. Niiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Samalla ne lisäävät toimintaympäristönsä hyvinvointia.
Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu alueellisuudesta, avoimuudesta,, nopealiikkeisyydestä, virtuaalisuudesta, verkottuneisuudesta, joustavuudesta, kustannustehokkuudesta ja siitä että ne keskittyvät koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin. Kesäyliopiston visio on , että ne ovat yksityisiä, tai kunnallisia avoimia yliopistoja, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta.
Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään "Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellistä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille." (Selvitys kesäyliopistojen toiminnasta 1999)
Savonlinnan kesäyliopiston toimistonhoitaja Erja Tynkkysen mukaan kesäyliopistolla on toiminta suunnitelma, mutta silti koulutus on "joustavaa, liikkuvaa ja nopeasti koulutustarpeisiin vastaavaa".


2. Koulutuksen kohderyhmä


Savonlinnan kesäyliopiston koulutus on kaikille avointa pohjatutkinnosta riippumatta. Opiskelijoita on lukioikäiistä senioreihin. Hyvin paljon koulutuksessa on kuntien henkilöstöä ja myös luottamustoimen henkilöstöä.
Kaikkiaan kesäyliopiston toimintaan osallistui 2497 osallistujaa. Yksittäisiä opiskelijoita 1999 oli 1199, joista yli puolet oli Savonlinnasta tai ympäröivästä maakunnasta. Miehiä oli 325 ja naisia 874. Määrä oli hiukan laskenut edellisestä vuodesta. Muista maista saapuneita opiskelijoita oli 37. Opetustarjonta kokosi opiskelusta kiinnostuneita tasaisesti eri ikäryhmistä. Suurin ikäluokka olivat alle
24- vuotiaat (384). Toinen merkittävä joukko oli 40-49-vuotiaat (270).
Yli puolella opiskelijoista on ollut joko korkeakoulu- tai ammatillinen keskiasteen tutkinto. Opiskelijat ovat jakaantuneet seuraaville ammattialoille:

1. Opetushenkilöstö 160
2. terveydenhuoltoalan henkilöstö 41
3. sosiaalialan henkilöstö 27
4. muut valtion, kunnan kuntayhtymien
viranhaltijat ja luottamushenkilöt 197
5. Palvelualojen, teollisuuden sekä
maatalousalan henkilöstö 40
6. koululaiset ja opiskelijat 494
7. muut (esim. yrittäjät) 187
8. ei tietoa 53
Yhteensä 1199

Kohderyhmästä opintojen tarkoitukseksi ilmoitti 377 ammatillisen täydennyskoulutuksen. Toiseksi suurin ryhmä oli mukana harrastus- ja sivistys intressillä (309). Monilla oli tavoitteena myös tähtääminen korkeakoulututkintoon ja myös valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin oli merkittävä syy.
Aulis Alasen mukaan "kesäyliopistojen opiskelijarakenne on keski-ikäistynyt sitä mukaa kuin ammatillinen koulutus on lisääntynyt ja avoimen korkeakoulun opetus supistunut" (s.148). Savonlinnan kesäyliopistossa korostetaan ns. väylä-ajatusta elinikäisestä oppimisesta. Periaatteessa tätä väylää pitkin voi lukea vaikka tohtoriksi.


3. Opetustarjonta


Savonlinnan kesäyliopiston opetustarjonnassa merkittävän osan muodostavat kasvatustiede, erityispedagogiikka, psykologia, ihminen ja työ muutoksessa, kansainväliset järjestöt, liikuntalääketiede, musiikkitiede, puheviestintä, taidehistoria,
tieteellinen kirjoittaminen, sosiologia ja yleinen teologia. Opintoja voi kesäyliopiston kautta harjoittaa aina laudaturiin asti (75 ov).
Lisäksi tarjonnassa on ollut opetushallinnon tutkinto. Vuoden 2000 tarjonnassa oli tarjontaa yhdeksässä eri oppiaineessa. Uutuutena oli mm. sukututkimus.
Savonlinnan kesäyliopisto on myös järjestänyt "Kuha häntä" - puolitieteelliset savolaispäivät. Senioriyliopisto on tarjonnut ikäihmisille eri aiheita yhteistyössä Linnalan kansalaisopiston kanssa.
Ammatillisessa täydennyskoulutus on jakaantunut kolmeen osaan: opetusalan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja hallinnon ja elinkeinoelämän koulutukseen. Opetusalan täydennyskoulutuksessa on ollut mm. opettajien pedagogisia täydennyskoulutusta ja henkilötietolainsäädännöstä opetus- ja koulusektorilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella on ollut mm. päiväkotihenkilöstön koulutusta.
Hallinto- ja elinkeinoelämän puolella on ollut mm. kuntapalvelujen kilpailuttamisesta ja hankinta lainsäädännöstä sekä terveen työyhteisön perusteista.
Savonlinnan kesäyliopisto on myös antanut Norjan kielen koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille. Studia generalia - luennoilla on käyty läpi Itä-Suomen historiaa vuoteen 1944. Lisäksi on ollut valmennuskursseja korkeakouluun pyrkiville. Kesällä 2000 kesäyliopisto järjesti yhteistyössä Savonlinnan oopperajuhlien oopperateosesittelyjä.
Vuonna 1999 kesäyliopiston opetustunteja oli yhteensä 3526 (lisäystä 1998 575 tuntia) Suurin yksittäinen koulutustyyppi on ollut Avoimen yliopiston opetus 1765 tunnilla. Vuonna 1999 vapaan sivistystyön valtionapuun oikeuttavia tunteja oli 2386 kun taas vuonna 2000 näitä oli 2419. Yhteensä opetustunteja vuonna 2000 oli noin 3500.


4. Henkilökunta


Savonlinnan kesäyliopistossa on päätoimista henkilökuntaa kolme. Rehtorina on toiminut vuodesta 2000 alkaen KM Raili Kontinen, koulutussuunnittelijana on YTM Minna Tikkinen ja toimistonhoitajana merkonomi Erja Tynkkynen.
Lisäksi on ollut yhdistelmätuella ja työmarkkinatuella henkilöitä toimistotyössä.
Kesäyliopistolla on ollut vuonna 2000 97 opettajaa.
Savonlinnan kesäyliopistoa ylläpitää Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry. jonka edustajat muodostavat yhdistyksen johtokunnan. Puheenjohtajan toimii Savonlinnan kaupunginjohtaja Jorma Auvinen ja varapuheenjohtajana rehtori Jorma Enkenberg Joensuun yliopistosta. Johtokunnan alaisuudessa toimii työvaliokunta johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi jäsen, rehtori sekä tiederehtori Joensuun yliopistosta. Vuonna 1999 johtokunta kokoontui 9 kertaa.
Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että kouluttajia ja opettajia oli kaikissa kesäyliopistoissa vuonna 1999 yhteensä 4104 henkilöä. Kaikki opettajat ovat tilapäisiä, sillä vakinaista opettajakuntaa ei kesäyliopistoissa ole. Opettajista 34 % toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 66 % ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta vain joka kolmannen kotipaikka oli kesäyliopistopaikkakunta. Suurin osa kouluttajista on toimipaikkakunnan ulkopuolisia. Opettajista avoimen yliopiston puolella 51 & on korkeakoulututkinnon suorittaneita, 34 % jatkotutkinnon väh. lis.) ja 17 % professoreita, apulaisprofessoreita ja dosentteja.
Kaikissa 21 kesäyliopistossa oli vuonna 1999 130 vakinaista työntekijää, 66935 opiskelijaa, 99515 osallistujaa, 4311 opintojaksoa/kurssia ja 119408 opetustuntia.


5. Talous


Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa on kuvattu sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pyritty pitämään pieninä. Hallintoa ei ole paisutettu eikä opettajakuntaa hankittu. Kesäyliopistoilla ei myöskään ole ollut omia kiinteistöjä vaan opetusta on järjestetty niissä opetustiloissa, jotka muuten olisi iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin tyhjillään.
Kesäyliopistojen tulot olivat vuonna 1999 75,5 Mmk. Menot olivat yhteensä 75,4 Mmk. Tulojen ja menojen lisäys oli 12 % edelliseen vuoteen.
Savonlinnan kesäyliopiston talous perustuu valtionapuun, kuntien jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin, muihin avustuksiin sekä opiskelijamaksuihin. Valtionavustus osuudet ovat olleet kesäyliopistojen tulorahoituksessa pieni osa. Valtionapu oli vuonna 2000 n. 280.000 mk ja vuodelle 2001 on myönnetty n. 339.000 mk.
Menojen loppusumma 1999 oli 2.284.420 mk ja tulojen 2.154.217 ja näin tilinpäätös oli alijäämäinen 130.203 mk.
Tuloista opetustoiminnan tuotot muodostivat 56 %. Niihin sisältyi kurssimaksut, kurssikohtaiset avustukset, yhteiskumppanien maksuosuus ja muut opetukset vähäiset tuotot. Yleisavustukset muodosti 33 % tuloista. Niihin sisältyi valtionapu ja kuntien maksuosuudet. Hallinnon tuotot oli 6 % ja Joensuun yliopiston ostopalvelu 4%. Varainhankinnan tulot olivat 1 % sisältäen mm. jäsenmaksut ja vuosiesitteen mainostulot.


6. Tulevaisuuden näkymät


Aulis Alanen kyseli kirjassaan (1992) "taloudellisen laman vaikutuksia oli vuoden 1991 puolivälissä vaikea arvioida. Miten opiskelijoitta riittää varoja kurssimaksuihin ja miten kesäyliopistoja kohdellaan kuntien säästöbudjeteissa?" (s.149)
Kymmenen vuotta myöhemmin uusi vuosituhat toi uusia haasteita myös kesäyliopistokenttään. Keskeisiä tavoitteita tulee olemaan vakiintuneen yhteistyöverkoston ylläpitäminen sekä uusien kontaktien ja toimintamuotojen luominen. Avoin yliopisto tulee olemaan toiminnan keskeinen osa-alue. Tavoitteena tulevaisuudessa on avoimen yliopiston väylän tunnetuksi tekeminen ja opetustarjonnan kehittäminen. Myös yhteisöille ja yrityksille suunnataan tilauskoulutusta. Yhteydenpitoa jäsenkuntiin vahvistetaan ja vastataan sieltä tuleviin koulutustarpeisiin.
Savonlinnan kesäyliopiston toimistonhoitaja Erja Tynkkysen mielestä tulevaisuuden näkymiin kuuluu kentän muuttuminen. Uusia koulutuksen järjestäjiä tulee mukaan ja kilpailu kovenee. Lääninhallitus on alkanut itse kouluttaa. Kun viranomaiset ennen olivat rahanjakajia niin nyt ne alkavat itse kouluttamaan eivätkä keskity rahojen jakamiseen. Tämä vaikuttaa kaikkeen koulutukseen myös kesäyliopiston koulutukseen.
Tynkkysen mukaan koulutus on ollut pitkälti "sillisalaattia" ja tulevaisuudessa toimintaa yritetään järkiperäistää. Tulevaisuuteen kuitenkin uskotaan.
Rehtori Raili Kontisen mielestä lainsäädäntöpuoli ei valoisalta näytä. Toiminta lepää kolmella jalalla. Ensiksi avoimen yliopiston toiminta, toiseksi kuntien henkilöstökoulutus ja kolmanneksi kulttuuri ja matkailupuolen koulutus. Kontisen mielestä näköalat ovat kuitenkin hyvät, vaikka koko ajan taiteillaan talouden kanssa.


Lähteet:

Aulis Alanen: Suomen aikuiskasvatuksen organisaatiomuodot (1992)

Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry, toimintakertomus 1999

Selvitys kesäyliopistojen toiminnasta vuonna 1999

Kesäyliopistot Sommaruniversiteten Ennakko-ohjelma 2000

Savonlinnan kesäyliopiston vuosiohjelma 2000 ja esitteet

Toimistonhoitaja Erja Tynkkysen haastattelu Savonlinnan kesäyliopistolla
29.11.2000

Rehtori Raili Kontisen puhelinhaastattelu 8.1.2001

Savonlinnan kesäyliopiston kotisivut www.kolumbus.fi/sln,sky